maanantai 16. helmikuuta 2015

"Ehkä jotain pitäisi heittää pois - ihan kokonaan - jotta elämä voisi helpottaa."


 
Hei Ystävä!

Toivottavasti olet jaksellut hyvin. Olen rukoillut puolestasi.
 
On mielenkiintoista, miten lähes joka kerta, kun alan miettiä, mitä Sinulle kirjoittaisin, sisälläni käy melkoinen taistelu, joskus jopa kipu. Johtuuko se siitä, että koen itseni riittämättömäksi, tai ehkä rima on liian korkealla vai sielunvihollinenko yrittää saada minut kokonaan luopumaan kotisivujen pitämisestä. Oli niin tai näin, seuraavassa kirjoitan Sinulle neljän miehen elämästä. Jokaisessa tarinassa on jotakin sellaista, joka on koskettanut omaakin elämääni.
 
Ensimmäinen tarina
Tapasin kerran miehen, joka kertoi, että hän oli pitkään kuvitellut, että hänen tulisi ensin saada oma elämänsä järjestykseen, jotta hän voisi kohdata Jumalan. Järjestys on kuitenkin aivan päinvastainen. Kuten omasta elämästäni tiedän, Jumala haluaa tulla meille avuksemme, jotta saamme elämämme järjestykseen. Jesajan kirjassa on hieno rohkaisu rukoukseen Jes 58:9 "Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: ´Tässä minä olen´." Tuo on yksi Jumalan rohkaisu meille huutaa hänen puoleensa, rukoilla, että hän tulee avuksemme. Tälläkin hetkellä Jumala on ihan lähelläsi. Täysin riippumatta siitä, mitä ajattelet tai miltä Sinusta tuntuu. Meidän tulee vain kutsua ja Hän tulee avuksemme.

 
Toinen tarina
"Psykiatri kuunteli, kun mies kertoi peloistaan ja kariutuneista unelmistaan sekä siitä, kuinka epäonnistuneeksi hän tunsi itsensä. Kun tätä oli jatkunut tunnin, psykiatri sanoi: "En ole kristitty, mutta tiedän jotakin siitä, mitä Raamattu opettaa. Minusta näyttää, että sinä tunnet vain kiivaan Jumalan, vihan ja koston Jumalan. Et tunne rakkauden ja anteeksiannon Jumalaa: Häntä, joka odottaa sinua ja antaa sinulle uuden tilaisuuden." Miehestä tuntui, kuin Damaskoksen tiellä sokeutuneesta Paavalista, joka sai näkönsä takaisin, kun hänen puolestaan rukoiltiin. Kuin suomut olisivat pudonneet silmistä! Tuona hetkenä mies heräsi ymmärtämään Jumalan rakkauden. Peili, jonka psykiatri asetti hänen eteensä, osoitti hänen sisimmän kamppailunsa pohjimmaisen syyn. Tästä oivalluksesta alkoi hänen fyysinenkin paranemisensa." (kirjasta "Häpeästä rauhaan")
 
Kun sisäinen kipu tulee riittävän suureksi, myös fyysinen olemuksemme alkaa oireilla vahvasti. Mikä lieneekään heikoin kohtamme? Jollakin se on vatsa, toisella tulehdus jossakin kohtaa kehoa. Jollakin päänsärky, huimaus.. Vaiva voi olla melkein missä vaan. On tosi rankkaa, jos meistä tuntuu, että Jumalakin on meihin pettynyt. Eräässä runossa ovat sanat: "Ensiksi vaikeata itsensä kanssa, toiseksi vaikeata toisen kanssa.." Välttämättä lisää porukkaa ei tarvitakaan. Jonkun elämässä, hengellisyydessä riittää syvä pettymys itseen. Ja sitä kautta sielunvihollinen lisää painetta päällemme todistamalla monin tavoin, että tilanteemme on täysin toivoton. Siinä on valheiden isän suuri valhe. Totuus on se, että niin paljon Jumala Sinua rakastaa, että hän uhrasi Jeesuksen, jotta Sinä selviäisit siitäkin taistelusta, jossa kenties tällä hetkellä olet.
 
Rukoilen, että juuri tällä hetkellä saisit tuntea Jumalan rakkauden väkevästi elämässäsi. Kun pystyt ottamaan vastaan tuon ihmeellisen rakkauden, on mahdollista, että Sinua pitkään vaivannut sairauskin paranee. Ihmeitä tapahtuu, kun Jumalan voima vaikuttaa.

Kolmas tarina
Joitain vuosia sitten kävin läpi vaikean kauden, jonka aikana jouduin muutamien ihmisten jatkuvan kritiikin kohteeksi. On olemassa rakentavaa kritiikkiä, joka tulee niiltä ihmisiltä, jotka rakastavat sinua, kritiikkiä, joka opettaa ja auttaa sinua menestymään. Mutta on katkeroituneesta hengestä lähtöisin olevaa kritiikkiä, jonka tarkoituksena ei ole oikaista sinua vaan tuhota sinut. Suhteeni näiden ihmisten kanssa oli jälkimmäistä laatua.

Ollakseni rehellinen, olen varma siitä, että elämässäni oli epätasapainossa olevia alueita; jotkut näiden ihmisten valituksista olivat oikeutettuja. Mutta paljon siitä, mitä heillä oli sanottavanaan, sanottiin toisille minun selkäni takana. Nämä henkilöt järkyttivät seurakuntamme tasapainoa. Vaikka miten yritin, mitkään sanani tai katumuksen ilmaisuni eivät saaneet heitä lopettamaan.

Kolmen vuoden ajan etsin Herraa, mutta Hän ei puolustanut minua heidän syytöksiään vastaan. Sen sijaan Hän teki työtä minussa. Hän kurottautui syvälle sieluni syvimpiin sopukoihin asti ja alkoi kosketella elämäni kätkettyjä alueita.

Herralle kysymyksessä ei ollut syntini, vaan oma minäni. Raamattu sanoo, että meidän syntimme ovat aina edessämme. Mutta en nähnyt sisälle omaan sieluuni. Herra salli tämän kritiikin jatkua, kunnes se toi pintaan jotain syvempää ja perustavampaa laatua olevaa vääryyttä kuin mikään opillisista tulkinnoistani tai synneistäni. Se riisui minut paljaaksi.

..Pyhä Henki alkoi näyttää minulle, miten helposti annoin ihmisten kritiikin vaikuttaa minuun, ja erityisesti, miten suuresti rauhan tunteeni oli riippuvainen ihmisten hyväksynnästä tai hylkäämisestä. Vaikka miten olisin rukoillut, Jumala ei vapauttanut minua vihollisestani. Hän pelasti minut tappamalla sen osan minussa, joka oli haavoittuvainen viholliselle, ja Hän teki sen nimenomaan syytöksien kautta.

En koskaan unohda sitä päivää, jolloin ymmärsin sekä Jumalan että paholaisen haluavan minun kuolevan, mutta eri syistä. Saatana halusi tuhota minut pahoilla puheilla ja sitten näännyttää minut sillä, että jatkuvasti selittelisin ”omaa näkökantaani” ihmisille. Samaan aikaan Jumala halusi ristiinnaulita sen osan sielustani, jota paholainen saattoi ylipäätään käyttää niin helposti hyväkseen.

Ratkaiseva päivä oli se, jolloin ymmärsin, että tämä taistelu ei päättyisi ennen kuin kuolisin sille, mitä ihmiset sanoivat minusta. Luultavasti juuri tässä vaiheessa minusta tuli lopulta ja todella Jumalan palvelija.
 

Nyt katson täynnä ihmetystä sitä, mitä Herra teki noiden hirveiden, mutta kuitenkin ihmeellisten kuukausien aikana. Hän tiesi, että tulisi aika, jolloin kirjoittamani asiat tulisivat koskettamaan miljoonien ihmisten elämää. Rokottaakseen minut ihmisten ylistystä vastaan Hän kastoi minut ihmisten arvostelulla, kunnes kuolin ihmisten hallinnalle.

On aika, jolloin Jumalan kosketettua sinua Hengessäsi syntyy jotakin sellaista, joka on todella lähtöisin Kristuksesta. Se on oikeastaan aika, jolloin Jumalan toiveet alkavat täyttää mielikuvitustasi ja unelmiasi. Tämä kokemus muistuttaa hyvin paljon raskautta. Se, minkä Jumala on aloittanut sinussa, kasvaa nyt rukoustesi suojaamana saaden uskostasi ravintoa. Kristus saa muotoa sinussa.

Jos haluamme astua sisälle Jumalan todelliseen palvelemiseen, ja olla siinä kestäviä, meidän on lakattava luottamasta mihinkään muuhun kuin Hänen voimaansa, tai mihinkään muuhun menestykseen kuin siihen, minkä Hän vahvistaa.

Edellä oleva huikea tarina oli erään Jumalan palvelijan elämästä. Kuten edellä, Jumalan sallima koetus lopulta koituu meidän parhaaksemme. Sinunkin elämässäsi voi olla menossa vaihe, johon et järjellisiä syitä tänään löydä mistään. Jos näkisimme sen, mitä Jumala jo näkee, kenties ymmärtäisimme. On käsittämätön tunne, kun yhtäkkiä alkaa nähdä ja ymmärtää. On helpompi nähdä elämäänsä taaksepäin. Myös sitä, mitä Jumala on tehnyt ja miten hän on meitä auttanut.

Jos itse tänään epäilet, auttaako Jumala Sinua, voin lähettää täältä Sinulle viestin, että kyllä Hän auttaa. Ole turvallisella mielellä.

Runsas viikko sitten oli seurakunnassamme Majatalo-ilta. Pekka Simojoki, Et Cetera, Jukka Jämsen ja Ilkka Puhakka olivat vierainamme.


Neljäs tarina
 Evankelista Ilkka Puhakka on vankiloita Suomessa ja Venäjällä kiertänyt mies. Usean vuoden ajan hän opetti Raamattua mm. pahamaineisessa KGB-vankilassa Uralilla. Ilkka muistelee opetusta, jonka hän tässä vankilassa sai: "Menin sinne polleana. Ajattelin, että minähän tulen ja opetan, miten nämä asiat ovat, Ilkka kertoo. Yhden kokouksen alussa vankilaseurakunnan johtaja tuli sanomaan, että kun sinä olet sellainen Jumalan mies, niin voisitko rukoilla tämän miehen puolesta. Hän ei ole vuosikausiin nukkunut kunnolla hermosärkyjensä vuoksi. Hätäännyin ja aloin selittää, että minähän olen vain raamatunopettaja ja evankelista. Tulkki sanoi silloin, että rukoile, mitä rukoilet, minä käännän oikein hyvin. Rukoilin ja kokous alkoi. Muutaman päivän päästä vankilaseurakunnan johtaja aloitti kokouksen sanomalla, että nyt on aihetta kiitokseen. Mies jonka puolesta rukoiltiin, on nukkunut nyt kaksi yötä kuin pieni lapsi. Polveni notkahtivat ja ymmärsin Jumalasta jotain syvää.. Siitä lähtien vankilan miehet ovat olleet kuuntelemassa evankeliumin sanomaa.."
 
Löysin Ilkan kertoman tarinan monen vuoden takaa. Mutta sillä on viestinsä meillekin. Jos Sinusta tuntuu, ettei Jumala rukouksiasi kuule, saat olla varma, että lähelläsi on Pyhä Henki joka on kuin tuo Ilkan apuna ollut tulkki. Pyhä Henki rukoilee kanssasi ja puolestasi. Ja Jumala kuulee.
On tunne, kuin olisin jutellut pitkään kanssasi. Jäädään turvallisesti Vapahtajamme turviin. Rukoilen puolestasi ja mikä parasta Hän rukoilee puolestasi. Olet Hänelle niin rakas. Luota vain Häneen.