keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

"Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot.." (lupaus Sakarjan kirjasta)

Takana on kaksi rankkaa kipupäivää. On vaikea hyväksyä sitä, että kipu selässä käy välillä lähes sietämättömäksi. Ainoa mahdollisuus on ottaa lisää lääkettä ja etsiä sängyllä asento, jossa pystyy olemaan. Ja toivoa, että nukahtaisi, jolloin selkä rentoutuisi ja kipu hellittäisi.
 
Tämä aamu oli helpompi. Päätin "viedä" selän pienelle lenkille. Mukaan otan kameran. Sireenit kukkivat kotipihalla. Tuoksu on huikea. Aurinko paistaa. 

Lähes joka päivä kulkemani reitin varrella asustaa kuovi, joka nousee pesältään joka kerran kun menen ohitse. Kuovi tekee muutaman näyttävän kaarroksen lähelläni. Välillä lentoon liittyy muutama laulun säe.
Kun kotona katselen kuovin kuvaa, tulee jälleen mieleen Jeesuksen sanat: "Katsokaa taivaan lintuja, eivät ne työtä tee eivätkä kehrää ja kuitenkin teidän Taivaallinen Isänne pitää niistä huolen.."

Voi olla työssä tai työtön, sairaslomalla tai eläkkeellä ja silti Taivaallinen Isä on luvannut pitää huolen meistäkin.. Jumala puhuu, jos osaan kuunnella.

 

Kun lähestyn kotia, kävelen pellon reunaa. Näen jo kaukaa rusakon pellon laidalla aurinkoa ottamassa ja lepäämässä. Odotan joka hetki, milloin se lähtee liikkeelle, mutta se ei anna minun häiritä itseään ja menen ohi.
Kun tulen kotiin, vaimo on lähettänyt sähköpostiini Positiivareiden tämän päivän viestin. Viestistä löytyy huikea teksti, jonka kirjoittajaa ei ole mainittu. Tässä tuo teksti:
 
AINA ON TÄNÄÄN
Jokaisessa viikossa on kaksi päivää, joista emme
koskaan saisi olla huolissamme. Kaksi päivää,
joita ei saa rasittaa peloilla eikä epäilyksillä.
 
Toinen päivistä on eilinen erehdyksineen ja
huolineen; virheineen ja vikoineen; suruineen ja tuskineen.
Eilispäivä on ikuisiksi ajoiksi vetäytynyt pois vaikutuspiiristämme. Kaikki
maailman mammonat ovat riittämättömiä tuomaan takaisin eilistä. Emme voi peruuttaa
yhtään tekoa, jonka olemme tehneet; emme voi pyyhkiä pois yhtään sanottua sanaa.
Eilispäivä on vain yksinkertaisesti ollut ja mennyt.
 
Toinen päivistä taas on huominen. Se on yhtä kaukana kuin eilinen - saavuttamattomissa.
Huomisen aurinko nousee joko loistavana tai pilvillä verhoiltuna. Mutta se nousee!
Meillä ei ole mitään osuutta huomispäivään ennen kuin aurinko nousee,
sillä huomista ei vielä  ole.
 
Näin meille jää vain yksi päivä. Tänään! Elä siis ja nauti tästä hetkestä.
Nyt on tänään. Tee sille jotain ennen kuin siitä tulee eilinen.
 
Teksti on huikea. Tänään olemme tässä emmekä kauemmaksi näe. 
Martti Luther kirjoitti kauan sitten taivaallisen ajatuksen: "En tunne tietä, jota hän minua kuljettaa, mutta tunnen oppaani hyvin."
 
Juuri tänään saamme jättää elämämme Jeesuksen johdatukseen. Hän tietää tien perille asti. Jos emme jaksa itse kulkea, Hän kantaa meidät perille. Voimme rukoilla kirkkorukouksen sanoin:

"Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä tahdot,että kaikki ihmiset pelastuisivat.Herätä meidät välinpitämättömyydenja suruttomuuden unesta.Tule hallitsemaan elämäämme,ettemme ajallisten lahjojen vuoksikadottaisi ikuisia.Anna armo, että epäröimättä noudatamme kutsuasi, jonka sanassasi saamme.Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,meidän Herramme tähden. Aamen."
 

Jätä itsesi kokonaan Vapahtajamme turviin. Hän pitää Sinusta huolen. Antaa voimia kestää sen, minkä Hän on Sinulle sallinut. Muistan Sinua.
 



maanantai 15. kesäkuuta 2015

Kun Pietari oli vaipumassa aaltoihin, Jeesus ojensi kätensä ja auttoi Pietarin veneeseen. Ehkä Sinäkin koet, että uppoat ja hukut epäilyksiin, huoliin ahdistuksiin.. Mutta Jumalan valtaistuimelta ojentuu käsi Sinua kohti. Siihen saat tarttua. Ja tulet näkemään, että Herra auttaa Sinua. Hän on selvittänyt vaikeampiakin asioita kuin Sinun

Olen paljon muistanut Sinua ja rukoillut Sinun puolestasi. Rukoilen koko sydämestäni, että seuraavat tekstit saisivat tuoda ajatusmaailmaasi ja sydämeesi rohkaisua Jumalan sydämeltä.
 
Muinaisista ajoista lähtien liitto on ollut korkein niistä keskinäisen sitoutumisen ja yhteyden muodoista, joita kaksi henkilöä on voinut keskenään ilmaista. Raamatussa sana ”liitto” merkitsee ”kahlehtia yhteen”. Liitto sitoi liittokumppanit yhteen eliniäksi. Se merkitsi, että kaksi ihmistä oli tullut yhdeksi.
 
Usein liittokumppanit ojensivat miekan toisilleen sen merkiksi, että jokainen vihollinen, joka hyökkäsi toista vastaan, joutuisi kohtaamaan molemmat liiton osapuolet. Se oli tapa sanoa: ”Minun voimani on kuin sinun voimasi. Minun aseeni ovat kuten sinun aseesi.” Toisessa seremoniassa, joka liittyi liiton solmimiseen, liittokumppanille annettiin sandaali. Tämä symbolisoi henkilön sitoutumista matkustamaan niin kauas kuin oli tarpeen seisoakseen ystävänsä rinnalla. Liitto oli todellakin keskinäisen sitoumuksen vahvin ilmaisu. Solmittiinpa liitto sitten ystävysten, miehen ja vaimon tai Jumalan ja ihmisen välillä, ei ollut olemassa sitä suurempaa tapaa osoittaa sitoutuvansa toiseen. Liitto oli syvin ja kestävin kahden sielun välinen sopimus.
 
Arkki ei suojellut Nooaa, vaan se liitto, joka hänellä oli Jumalan kanssa. Liitto tarjosi kaiken, mitä Nooa ja hänen perheensä tarvitsivat selviytyäkseen suurimmasta maailmaa kohdanneesta tuhosta. Nooan nimi merkitsee lepoa. Nooa ei koskaan asettanut kyseenalaiseksi sitä, että tulva todella tulisi tai ihmetellyt, miten rakentaisi arkin. Nooa ei horjunut uskossaan, ihmetellen oliko koko ajatus hänestä vai Jumalasta. Joka on liitossa Jumalan kanssa, voi lakata ponnistelemasta; hän voi levätä siitä kamppailusta, joka koskee Jumalan suunnitelmaa hänen elämässään.
 
Liiton lopullisena päämääränä on mahdollistaa laajamittainen jumalallisen voiman ilmestyminen, joka lopulta täydellisesti kirkastaa Jumalaa. Niinpä Jumalan lupaus Nooalle – ”Sinun kanssasi minä teen liiton” – on itsessään vakuutus siitä, että se, mitä Jumala on luvannut tulee varmasti tapahtumaan. Meidän ulottuvillamme on seurauksiltaan laajakantoisempi uskon taso, joka vie pidemmälle kuin vain sen uskomiseen, että eräänä päivänä Jumala aikoo tehdä jotakin tärkeää elämämme kautta. Se on usko, joka ymmärtää, että Hän aikoo tehdä kauttamme jotain merkityksellistä tässä ja nyt.
 
Kun olet tehnyt liiton Jumalan kanssa, vaikka tänään tai vuosia sitten, saat luottaa, että liitto on edelleen voimassa. Vaikka Sinä olisit rikkonut kaiken, mitä lupasit aikanaan Jumalan edessä, Jumala ei ole rikkonut lupaustaan pitää Sinusta huolta. Saat palata Jumalan luokse. Ja ihmetellä, että Jumala on ollut uskollinen kaikki ne ajat/vuodet, jolloin Sinä olet kulkenut omia teitäsi Jumalan kokonaan unohtaen.

Seuraava teksti kuvaa sitä, miten uskovan elämään voidaan sallia aivan käsittämättömiä vaiheita. Nämä vaiheet ovat meille usein kaikkein rankimpia. Kun emme löydä mitään selitystä sille mitä meille tapahtuu/sallitaan.
 
Jobin kirja käsittelee olemassaolon kaikkein arvoituksellisinta ongelmaa: kärsimystä. On kärsimyksiä, jotka voidaan selittää esim. synnistä johtuvat kärsimykset tai kärsimykset Kristuksen tähden. Mutta on myös kärsimyksiä, joita ei välittömästi voida selittää, ja näihin kuuluivat ne, joita Job sai kokea. Eräänä päivänä vyöryivät hänen osakseen kaikki mahdolliset onnettomuudet, eikä hän voinut ymmärtää, minkä vuoksi. Hänen ystävänsä luulivat ymmärtävänsä Jobin kärsimysten syy-yhteydet, mutta Jumala hylkäsi kaikki heidän selityksensä harhaanjohtavina.'
 
Kun Jumala johtaa valittujansa eteenpäin, Hän vie heidät ennemmin tai myöhemmin johonkin SELITTÄMÄTTÖMÄÄN, ja voi sitä, jolla on oma selityksensä siihen, mitä Jumala ei selitä! Olemassaolon suurin syvyys on selittämätön ja se, joka tuntee Jumalan, tyytyy, vaikka ei tiedä mitään, ja elää uskosta. Jumala ei milloinkaan selittänyt Jobille hänen kärsimyksiänsä. Jumala hylkäsi ystävien selityksen. Hän ilmestyi Jobille, ja se oli Jobille kylliksi. Herra tahtoo viedä omansa siihen, etteivät he ole riippuvaisia mistään muusta kuin Hänestä itsestään. Olen lähes varma, että joku Teistä blogini lukijoista on juuri tällä hetkellä tällaisessa tilanteessa. Ja kuinka ihmeellistä on se, että silti Jumala on tuossa hetkessä mukana.
 
Entinen työtoverini, Kalevi Rautjoki, kertoi, miten hän koki vuosia sittentäydellisen loppuun palamisen työssään. Eräs Kalevin työtoveri tuli hänen luokseen ja totesi, että usko ei ole vain yksityisasia, vaan se on myös kollektiivinen, yhteisöllinen. Työtoveri sanoi, että nyt Sinun ei tarvitse/jaksaa uskoa. Nyt me muut/läheiset voidaan uskoa Sinun puolestasi. Minusta tuo näkökulma on huikea. Minäkin voin täällä kaukana uskoa Sinun puolestasi, vaikka itsestäsi tuntuu, että uskoa ei enää ole jäljellä yhtään. 
 
Jobin kirja osoittaa, että on kärsimyksiä, joiden syy on etsittävä Taivaasta. On voittoja, jotka voidaan saavuttaa Jumalalle vain, kun Hänellä on pyhiä, joiden elämän Hän uskaltaa asettaa alttiiksi saatanan raivolle. Jobista tuli taistelutanner, jonka ylitse vyöryi koko saatanallinen sotakoneisto. Mutta se ei voinut murtaa Jobin luottamusta Herraan, vaikka hän ei voinut ymmärtää mitään. Se vain kirkasti ja puhdisti Jobia, niin että hän saattoi vastaanottaa Jumalalta suuremman siunauksen kuin mitä hän koskaan oli voinut käsittää.”
 
Suurimmat taistelut ja lamaantumiset koetaan hengellisessä elämässä juuri ennen Jumalan antamaa voittoa. Jumalan lupaukset ovat voimassa sinua varten juuri tänään. Edessäsi on uusien mahdollisuuksien maailma. Käännä katseesi Hänen lupauksiinsa. Rohkaise mielesi Herrassa. Hän on sinun kanssasi juuri nyt. Sinun elämäsi ongelmat eivät ole Hänelle ylivoimaisia. Kokemasi tappiot Hän kääntää voitoksi. Hänellä on hyvä suunnitelma elämällesi.
 
Meillä ihmisillä on taipumus pitää huolta monista elämämme asioista. Emme esimerkiksi unohda käydä ruokakaupassa. Käymme siellä lähes päivittäin. Elämä voi mennä sekaisin, jos vaikka kahvi on lopussa. Jos pitäisimme yhtä hyvää huolta hengellisestä elämästämme, meillä ei olisi mitään hätää. Usein hengellinen tankkaus  kuitenkin jää sattumanvaraiseksi. Luemme Raamattuamme silloin tällöin, harvakseltaan tai ei koskaan.. Rukoilemme silloin, kun on äärimmäinen hätä.. Henkilökohtaiset tapaamiset Jumalan kanssa rajoittuvat minimiin. Ajattelemme Jumalalla olevan muita kiireitä. Jos tankkaus ei toimi, hengelliset voimamme loppuvat. Jeesus sanoi kauan sitten: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa." = Olemme helposti hengellisellä tuuliajolla, kun emme tunne Raamattuamme, emmekä elä Jumalan varassa vaan omassamme.
 
Hengelliset varastot on täytettävä ajoissa.
 
Hengellinen elämämme ja palvelumme on sidottava ja valjastettava elävän Jumalan kanssa koettuihin kohtaamisiin. Jos näin ei tapahdu, turhaudumme toisiin ihmisiin ja masennumme kohdatessamme viivytyksiä. Astumme pois voiman läsnäolosta ja jäämme vaille hengellistä suojausta. Profeetta Elian kokemus Hoorebin vuorella osoittaa meille, miten Jumala käyttää ahdistuksen kausiamme valmistaen meitä niiden kautta suurempaan kirkkauteen. Meidän hengellinen kuivuutemme johtaa uuteen riippuvuuteen Jumalasta, ja tämän riippuvuuden kautta saamme uusia tehtäviä ja enemmän voimaa.
 
Jumala on aina ollut kiinnostuneempi sydämemme tilasta kuin käsiemme töistä. Se, mitä olemme Hänelle, on paljon tärkeämpää kuin mitä me koskaan tulemme tekemään Hänelle. Niinpä jos omistautumisemme tehtävällemme on suurempi kuin omistautumisemme Hänelle, Hän tulee itse estämään meitä menestymästä. Jumala vapauttaa meidät voitelua vailla olevasta innostamme nimenomaan rakkautensa tähden. Hän ehdyttää tahallaan voimamme. Jumala ei halua menestyksemme olevan seurausta omista voimavaroistamme vaan yhteydestä Hänen kanssaan.
 
On aikoja, jolloin Jumalan täytyy vapauttaa meidät aikaisempien kokemustemme kahleista, jotta Hän voisi johtaa meidät sisälle uuteen auktoriteettiin ja uusiin siunauksiin. Herra kulki ohitse, mutta Hän ei ollut myrskyssä, maanjäristyksessä tai tulessa, jotka olivat kaikki Elialle tuttuja vertauskuvia. Herra, joka aiheutti nämä valtavat ilmiöt, ei ollut itse yhdessäkään niistä. = Usein me olemme sidottuja vanhoihin malleihin. Odotamme Jumalan toimivan niin kuin Hän ennenkin toimi. Kenties juuri tässä tilanteessa, missä olemme, Jumala haluaa tehdä elämässäsi jotain aivan uutta.
 
Elialle valtavat ilmiöt olivat olleet merkkejä Jumalan hyväksynnästä. Mutta jotain uutta oli tapahtumassa, jotain, mikä edellytti uutta alistumista elävälle Jumalalle. Voimaa oli tulossa kaksinkertainen määrä! Tämän uuden voitelun ominaispiirre ei näkyisi ainoastaan yliluonnollisissa ilmiöissä, vaan suuremmassa viisaudessa, ja myötätunnossa.
 
Jumala ei taistele meidän huomiostamme; Häntä tulee etsiä, Hän ei säikyttele meitä. Hänet tulee huomata. Maanjäristyksen, tulen tai suuren myrskyn erottamiseen ei tarvittu mitään erityistä taitoa. Mutta voidaksemme aistia Jumalan pyhän hiljaisuuden, muiden toimiemme täytyy lakata. Maailmassamme, joka on täynnä raskaita paineita ja jatkuvia häiriötekijöitä, sydämiemme huomion tulee kiinnittyä Jumalan Hengen näkymättömään maailmaan. Meidän tulee oppia näkemään Hänet, joka on näkymätön.
 
Jos vihollinen onnistuu johtamaan huomiomme pois Jumalan kanssa viettämästämme ajasta, se kykenee pitämään meidät eristettynä siitä Jumalalta tulevasta voimasta ja avusta, joka mahdollistaa voiton taisteluissamme. Meidän ulottuvillamme on seurauksiltaan laajakantoisempi uskon taso, joka vie pidemmälle kuin vain sen uskomiseen, että eräänä päivänä Jumala aikoo tehdä jotakin tärkeää elämämme kautta.  
 
Jumalan ”taivaallinen kutsumus” vetää meidät opinkappaleittemme läpi varmaan ja välittömään läheisyyteen Hänen kanssaan. Matka johtaa meidät antautumisen tilaan, jossa annamme itsemme kokonaan Hänen käsiinsä. Meidän täytyy oppia kuuntelemaan Häntä;

Seuraava teksti on lohduttanut minua monta kertaa. Se kuvaa sellaista käsittämätöntä vaihetta, jota oli siinä olevan tosi vaikea ymmärtää. Mutta vasta lopussa oli nähtävissä selkeästi se, miten upeasti Jumala hoiti omaansa, tosi syvältä. 

 
Joitain vuosia sitten kävin läpi vaikean kauden, jonka aikana jouduin muutamien ihmisten jatkuvan kritiikin kohteeksi. On olemassa rakentavaa kritiikkiä, joka tulee niiltä ihmisiltä, jotka rakastavat sinua, kritiikkiä, joka opettaa ja auttaa sinua menestymään. Mutta on katkeroituneesta hengestä lähtöisin olevaa kritiikkiä, jonka tarkoituksena ei ole oikaista sinua vaan tuhota sinut. Suhteeni näiden ihmisten kanssa oli jälkimmäistä laatua.
 
Ollakseni rehellinen, olen varma siitä, että elämässäni oli epätasapainossa olevia alueita; jotkut näiden ihmisten valituksista olivat oikeutettuja. Mutta paljon siitä, mitä heillä oli sanottavanaan, sanottiin toisille minun selkäni takana. Vaikka miten yritin, mitkään sanani tai katumuksen ilmaisuni eivät saaneet heitä lopettamaan.
 
Kolmen vuoden ajan etsin Herraa, mutta Hän ei puolustanut minua heidän syytöksiään vastaan. Sen sijaan Hän teki työtä minussa. Hän kurottautui syvälle sieluni syvimpiin sopukoihin asti ja alkoi kosketella elämäni kätkettyjä alueita.
 
Herralle kysymyksessä ei ollut syntini, vaan oma minäni. Raamattu sanoo, että meidän syntimme ovat aina edessämme. Mutta en nähnyt sisälle omaan sieluuni. Herra salli tämän kritiikin jatkua, kunnes se toi pintaan jotain syvempää ja perustavampaa laatua olevaa vääryyttä kuin mikään opillisista tulkinnoistani tai synneistäni. Se riisui minut paljaaksi.
 
Pyhä Henki alkoi näyttää minulle, miten helposti annoin ihmisten kritiikin vaikuttaa minuun, ja erityisesti, miten suuresti rauhan tunteeni oli riippuvainen ihmisten hyväksynnästä tai hylkäämisestä. Vaikka miten olisin rukoillut, Jumala ei vapauttanut minua vihollisestani. Hän pelasti minut tappamalla sen osan minussa, joka oli haavoittuvainen viholliselle, ja Hän teki sen nimenomaan syytöksien kautta.
En koskaan unohda sitä päivää, jolloin ymmärsin sekä Jumalan että paholaisen haluavan minun kuolevan, mutta eri syistä. Saatana halusi tuhota minut pahoilla puheilla ja sitten näännyttää minut sillä, että jatkuvasti selittelisin omaa näkökantaani ihmisille. Samaan aikaan Jumala halusi ristiinnaulita sen osan sielustani, jota paholainen saattoi ylipäätään käyttää niin helposti hyväkseen. Ratkaiseva päivä oli se, jolloin ymmärsin, että tämä taistelu ei päättyisi ennen kuin kuolisin sille, mitä ihmiset sanoivat minusta. Luultavasti juuri tässä vaiheessa minusta tuli lopulta ja todella Jumalan palvelija.
 
Nyt katson täynnä ihmetystä sitä, mitä Herra teki noiden hirveiden, mutta kuitenkin ihmeellisten kuukausien aikana. Hän tiesi, että tulisi aika, jolloin kirjoittamani asiat tulisivat koskettamaan miljoonien ihmisten elämää. Rokottaakseen minut ihmisten ylistystä vastaan Hän kastoi minut ihmisten arvostelulla, kunnes kuolin ihmisten hallinnalle.
 
On aika, jolloin Jumalan kosketettua sinua Hengessäsi syntyy jotakin sellaista, joka on todella lähtöisin Kristuksesta. Se on oikeastaan aika, jolloin Jumalan toiveet alkavat täyttää mielikuvitustasi ja unelmiasi. Tämä kokemus muistuttaa hyvin paljon raskautta. Se, minkä Jumala on aloittanut sinussa, kasvaa nyt rukoustesi suojaamana saaden uskostasi ravintoa. Kristus saa muotoa sinussa. Jos haluamme astua sisälle Jumalan todelliseen palvelemiseen, ja olla siinä kestäviä, meidän on lakattava luottamasta mihinkään muuhun kuin Hänen voimaansa, tai mihinkään muuhun menestykseen kuin siihen, minkä Hän vahvistaa.
 
Tartu Jumalan käteen. Luota Häneen. Näytti tai tuntui miltä hyvänsä. Hän ei jätä työtään kesken Sinussa. Saat pian nähdä, että "sattumat eivät viskele Jumalan lasta". Rukoilen Sinun puolestasi. Jumala tulee tekemään ihmeitä Sinun elämässäsi ja uskossasi. Suostu Jumalan työtapoihin. Vaikka tänään et näkisi, kuulisi, ymmärtäisi, Jumalan Sanasta saat vahvistuksen sille, että Hän ei koskaan Sinua jätä. Liitto/sopimus pitää. Itseämme usein häpeämme ja epäilemme. Mutta Jumalan puolelta sopimus pitää. Hän on uskollinen. Olet Jumalallesi äärettömän rakas.

Tosi kiva nähdä taas!!!

Tervehdys! On kulunut lähes vuosi edellisestä kirjoituksestani tänne kotisivuille. Vaikka olen ollut eläkkeellä jo useamman vuoden, tämä vuo...