"..väärä tyytyväisyys on hengellisen kasvun pahin este.." (Niilo Tuomenoksa)

Jobin kirjan 38. luvussa Jumala puhuu omasta suuruudestaan mm. luonnon voimien hallitsijana. Hän sanoo, miten Hän on mm. merille asettanut omat rajansa. Samoin miten Hän asettaa meren voimille rajat: Job 38:11 ”..Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et, tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua..” – Jumalalla on tällainen valta koko maailmankaikkeudessa.
 

Ihminenkin voi hengellisessä elämässään käyttää valtaa. Hänkin voi tehdä rajoja ja rakentaa sellaisia muureja, jonka suojassa itsellä on hyvä olla. On tärkeätä, että pidämme huolta itsestämme ja myös suojaamme itseämme. Mutta, monesti voimme rakentaa ympärillemme sellaisiakin muureja, jotka eivät ole meille ollenkaan hyväksi. Joskus kuvittelemme, että voimme Jumalaltakin salata joitakin elämämme osa-alueita. Jumalalta ei voi kuitenkaan salata mitään.
 

Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa suoritetaan monenlaisia kursseja ja tutkintoja. Hengellisessä elämässä ei ole kuitenkaan kursseja ja tutkintoja, joiden jälkeen olemme valmiita. Kuitenkin moni ajattelee niin. Joku ajattelee sokeudessaan, että oikeastaan Jumala voisi olla kiitollinen siitä, että on saanut näinkin hyvän/pyhän/jalon ihmisen omakseen.
 

Paljon helpompaa kuin pitää huolta  omasta vaelluksestaan, on pitää huolta toisten uskovien/paimenten/työntekijöiden/seurakuntien hengellisyydestä.  Se tehtävä kuuluu kuitenkin Herralle! Lähtemättömästi muistan kuulemani jutun vuosikymmenten takaa. Eräs uskova kertoi ortodoksimunkille, miten hän joka hetki näkee Jeesuksen vierellään. Munkki vain tuhahti ja totesi: "Parempi olisi, että  näkisit omat syntisi." - Kun alamme olla tyytyväisiä omaan hengellisyyteemme ja pyhyytemme, olemme huolestuttavassa tilassa. "Väärä tyytyväisyys on hengellisen kasvun pahin este."
 

Jumala muistuttaa meille tänään, että Hän haluaisi tuoda hengellisyyteemme uutta, mutta olemmeko me valmiita siihen? Hän on nähnyt ne muurit, jotka me olemme hengellisyytemme ja elämämme ympärille rakentaneet. Herra kysyy meiltä, saako Hän tulla lähellemme vai sanommeko me Jumalalle, että ”tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et.”? Uskossa on kysymys yhteydestä Jumalan kanssa. Emme pysy uskossamme vahvoina omin voimin, vaan sen kautta, että olemme yhteydessä meidän Herramme kanssa. Meissä ja meistä käydään koko ajan taistelua: luotammeko Jumalaan vai ei?

 

Jeesus sanoo Raamatun sanassa, että jos meillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, me voisimme sanoa vuorelle, että heittäydy mereen ja niin tapahtuisi. ONKO MEILLÄ TÄNÄÄN USKOA? ”Lapset ovat terveitä silloin, kun he leikkivät.” - Samoin hengellisyydessä on asioita, jotka todistavat meidän hengellisen tilamme. Olin eilen sanan ja rukouksen illassa. Vieraana ollut puhuja kertoi hyvän esimerkin siitä, miten Jumalan Sana kertoo meidän hengellisen tilamme. "Sydämen kyllyydestä suu puhuu.." - Eli, kuuntelepa puhettasi. Minkälaista tekstiä sieltä tulee? Ainakin omalla kohdallani toivon, että olisi olemassa joku suodatin, joka jo ennen sanojen suusta tuloa kävisi läpi puhettani ja poistaisi siitä pahat sanat. Voi olla että suodatin menisi nopeasti tukkoon. Joku tuttu sanoi vuosia sitten hyvän ajatelman: "En olisi itsestänikään uskonut."
 

Tänään Jeesus on pysähtynyt Sinun tykösi. Hän haluaa rohkaista sinuakin johonkin ihan uuteen. Ehkä purkamaan pois muureja, jotka erottavat meidät muista ja estävät Jumalan työn meissä.

Kerron yhden tapauksen elämästäni runsaan 10 vuoden takaa. Oli kait syyskuu. Katselin telkkaria myöhään. Muu perhe nukkui. Valoja välähteli ulkoa. Luulin niitä naapurin lapsiksi leikkimässä ulkona taskulamppujen kanssa. Kun ohjelma loppui, menin ulos. Samalla hetkellä valtava salama välähti ja ukkonen jyrähti. Ne valot olivat olleetkin salamoita, mutta en ollut tunnistanut niitä, verhot olivat ikkunoiden edessä. Raamatussa kerrotaan Jeesuksen tulemuksen päivästä. Se päivä yllättää kaikki. Jopa ne, jotka ovat odottaneet tuon päivän tulemista. Ovellani kävi muutama päivä sitten jehovan todistajia. Kaksi naista. Juttelin hetken heidän kanssaan ovella. Toinen naisista kertoi, että kiinnostaisiko minua tietää, milloin Jeesus tulee takaisin? Olisin "seuraavalla kerralla" saanut jonkun kirjasen, jossa asia kerrotaan.

En halunnut kirjasta enkä mitään muutakaan. Jeesuksen tulemukseen päivää eivät tiedä nuo ovellani käyneet todistajat, koska sitä ei tiedä Jeesuskaan. Vain Isä sen tietää. Tärkeintä on olla valmiina.

Kuvassa on perheemme kissa, Pekka. Suurimman osan päivästä Pekka nukkuu. Jos ei nuku, niin syö. Ellei syö, voi käydä ulkona tuulettumassa nyt kun kevät on tullut ja lämmin. Jos olen yksin kotona työpöydän ääressä, katsomassa telkkaria tai lepäämässä sängyllä, Pekka tulee syliini, vatsani päälle tai viereeni. Äkkipikainen luonne on vuosien myötä hiukan lientynyt ja puremajälkiä käsissäni on paljon vähemmän kuin ennen. Pekka on elävä mannekiini levosta ja luottamuksesta. Siitä, että ruokaa tulee joka päivä. Samoin, että melko mukava henkilökunta hoitaa tehtävänsä.

"Kun Jeesus oli täällä maan päällä, hän tiesi rajansa tarkkaan, niin merkilliseltä kuin se saattaa tuntuakin. Hän tiesi sen, minkä me sopivasti unohdamme, nimittäin että aika on budjetoitava kunnollisesti, jotta saisimme sisäistä voimaa ja kestävyyttä, jolla korvata oma heikkoutemme, kun hengellinen taistelu alkaa. Yksinäiset hetket olivat kiinteä meno Jeesuksen aikabudjetissa, koska Hän tiesi rajansa. Jopa Hänen lähimpien ystävien oli hyvin vaikea ymmärtää ja hyväksyä tätä." Meidänkin tulisi löytää oma tahtimme.

 

”Ehkä et tiedä, mitä Jumala haluaa sinun tekevän nyt? Siinä tapauksessa sinun on parasta odottaa vähän ja kuunnella. Mutta tietenkään sinulla ei ole aikaa kuunnella, sinulla on hyvin paljon tekemistä! Eikö tämä ole hullunkurista? Me valitamme, ettemme tiedä, mikä Jumalan tahto on, emmekä koskaan tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta samalla kuitenkin uskomme Jumalan antavan meille niin paljon tekemistä, ettei meillä ole aikaa kuunnella, kunnes hänen tahtonsa selviää meille! Meidän hulluudellamme ei ole rajaa! Tuntuu siltä kuin emme tietäisi Jumalan tahdosta muuta kuin että hän haluaa meidän olevan stressautuneita eikä salli meidän pitävän taukoa kuunnellaksemme häntä.

Suuri erehdyksemme on, että meillä on liian kiire. Meidän pitäisi yrittää tehdä työtä Jumalan tahdissa yhdistettynä hänen moottoriinsa ja antaa hänen käyttää meitä työvälineinään. Ruumiimme on silloin hänen työkalunsa. Mitä rentoutuneempi ja levollisempi ruumiimme on, sitä helpommin se mukautuu Jumalan kädenliikkeisiin."

 

On kyse loppuelämästämme, iankaikkisuudestamme. Entinen työtoverini sanoi, että hän on niin stressaantunut, ettei hän pysty enää lepäämään. Tuo edellä oleva kuva on otettu pari päivää sitten. Siitä näkyy, miten lehdet puhkeavat, luonto herää kukkimaan/kasvamaan. Ihme on jälleen tapahtunut. Se, mitä yritämme kovalla työllä saavuttavamme, annetaankin meille armosta, lahjaksi. Pyhä Henki haluaa avata tukkeutuneet kanavat, yhteyden Jumalan kanssa. Uskossa on kyse huikeasta, elävästä yhteydestä Kaikkivaltiaan Jumalan kanssa. Joskus tätä on niin vaikea ymmärtää.

Alfa-tv:ssä tuli muutama päivä sitten amerikkalaisen papin haastattelu. Ehdin nähdä tuosta haastattelusta vain lopusta pienen pätkän. Tuo pappi on ollut yhteyksissä uskoviin ihmisiin Pohjois-Koreassa. Pappi oli kysynyt tuolla diktatuurissa asuvalta uskovalta, mitä hän ja täällä lännessä olevat uskovat voisivat tehdä heidän hyväkseen: toimittaa ruokaa, rukoilla..? Pappi yllättyi vastauksesta, jonka sai: "Ai että te rukoilisitte meidän puolestamme. Me täällä rukoilemme teidän puolestanne. Teillä siellä lännessä on kaikkea, vapaus, ruokaa.. Meillä täällä ei ole vapautta, ei ruokaa, ei mitään.. Mutta meillä on Jumala, koska Hän on meidän ainoa toivomme."

Kotitalomme pihalla tapahtuu joka kevät monta ihmettä. Yksi niistä on se, että pienellä alueella kukkii samaan aikaan kolme vuokkolajia: sinivuokko, valkovuokko ja keltavuokko. Äitini kauan sitten istuttamia. Vaikka äitini kuolemasta on jo yli kahdeksan vuotta, kukat jatkavat kukkimistaan joka kevät.

Erkki Lemisen runossa on luontoon sopivat sanat: "Kun kukka saarnaa ja lintu on liturgina, ei ihmisen tarvitse pelätä.."  Herraa kutsuu meitä lähelleen. Hiljentymään. Rauhoittumaan. Lepäämään. Jättämään koko väsynyt, stressaantunut, sairas elämämme Hänen käsiinsä. Hän pystyy muovaamaan uutta. Hän on erikoistunut ihmisten sotkujen selvittämiseen. Sinun elämäsi ei ole siitä poikkeus.

 

Rukoilen Sinun puolestasi. Että Jumalan ihmeellinen armo ja rakkaus saisi kohdata Sinut siellä missä tätä tekstiäni luet. Olet Jumalallesi äärettömän rakas ja  tärkeä.