tiistai 19. heinäkuuta 2022

"Aiemmin julistettiin lakia ja kirkot olivat täynnä. Nyt julistetaan vain Jumalan rakkaudesta ja kirkot ovat tyhjiä." (Olavi Rimpiläinen)



Tervehdys Sinulle!

Kesä on kulunut vauhdikkaasti. Kuten viimeksi Sinulle kirjoitin, keväällä ja alkukesällä oli tulossa monta opastusta ja kirkon esittelyä ym. Nyt monet niistä on jo pidetty. Olen tavannut kymmeniä ihmisiä Tammelasta ja bussiryhmiä myös kauempaa. Viime viikonloppu oli aivan erityinen. Silloin meidän seurakunnassa järjestettiin ensimmäinen kirkkovaellus. Lähdimme liikkeelle kirkosta, jossa ensin teimme vaeltajien ristit (riipukset). Parilla tilataksilla tulimme kotikylääni, jossa on ent. ministerin ja kunnanjohtajan, Martti Puran, rakentama pieni kirkko ihan metsän keskellä. Martti esitteli meille paikan historian ja rakentamisen vaiheet.

Taksit toivat meidät sitten Kappelintielle, josta lähtien aloin ryhmää opastaa. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli vanhan kappelin sijaintipaikka. Historialliset lähteet ja kartat kertovat, että kappeli on sijainnut tuolla paikalla (jo 1200-luvun lopulla).

Kuten yllä olevasta kuvastakin näkyy, minulla on yleensä aina mukana kannettava äänentoistolaite, kun olemme ulkona. Mukanani oli myös kuvassa näkyvä kansio, jossa on lukuisia vanhoja valokuvia, joita matkan jatkuessa esittelen. Vaellus jatkui sitten kylän keskustaan, jonka historiasta vähän kerroin. Sitten siirryimme vanhalle polulle harjulle, joka kulkee kohti kirkonkylää.

Suurin jännitys ennen vaellusta oli säätila. Ennusteet lupasivat sadetta. Pääsimme kuitenkin vaeltamaan pitkän matkaa poutasäässä. Maisemat ovat kauniita ja järviä ja lammia ohitimme useita. Puoleen päivään mennessä olimme ehtineet Saaren kansanpuistoon, Lounais-Hämeen Pirtille, jossa meillä oli keittoruokailu. Pienen lepohetken jälkeen vaellus jatkui. Silloin tuli ensimmäinen kunnollinen sadekuuro. Yksi Tammelan ensimmäisiä kirkkoja on sijainnut Saaren kartanon läheisellä korkealla mäellä. Perimätieto kertoo, että kirkon rakensivat katoliset munkit, jotka kulkivat ja vaikuttivat alueella. 

Oli huikea tunne, kun sitten olimme tuolla korkealla mäellä, jossa 800 vuotta sitten oli vietetty Jumalanpalvelusta. Kirkkoherramme, Juha Koivulahti, jakoi meille ehtoollista tuolla mäellä. Sain myöhemmin palautetta vaeltajilta, että tuo ehtoollishetki tuolla historiallisella paikalla, oli yksi vaelluksen puhuttelevimpia. Tuolta mäeltä vaellus jatkui vanhan Tammelan kirkkotien raittia kohti kirkonkylää.

Matkalla kerroin myös vuonna 1790 rakennetusta kartanon viljavarastosta, joka kansan suussa on saanut nimet Jyväkirkko. Monet vieraat ovat päätelleet, että rakennus on joko kappeli tai kirkko tuon ulkonäön perusteella.
Saaren kartano on vaikuttanut koko Tammelan historiaan merkittävästi. Kartanon sijaintipaikalla tiedetään olleen asutusta jo kivikaudelta lähtien. Runsas viikko sitten tapasin metallinpaljastimella aarteita etsivän aktiivin. Hän kertoi, että viimeksi on löydetty läheisen järven rannasta rautakautisia esineitä. 

Kartanon entinen päärakennus rakennettiin jo 1700-luvun alussa. Rakennus on edelleen upeassa kunnossa. Kun kartanoon rakennettiin uusi päärakennus, tämä vanha rakennus siirrettiin 1800-luvun alussa läheisen Kankaisten kartanon päärakennukseksi. Tuota rakennusta ihailimme pienen matkan päässä. Oheinen kuva on vuodelta 1947. Rakennus on säilynyt entisellään.
Vaelluksemme alkoi kirkossa klo 8.00. Kun pääsimme perille srk-kodille, kello oli 15.50. Kävelymatkaa oli 12 km. Matkalla pidettiin lyhyitä rukoushetkiä ja välillä lauloimme. Päätöshetkessä kiitimme Jumalaa, että vaellus oli mennyt kaikin tavoin hyvin. Säät vaihtelivat, mutta mieliala oli hyvä. Sovimme, että ensi vuonna tehdään vaellus uudestaan. Yksi erityinen lisä matkalla oli ensiapuryhmä, joka koko matkan oli mukana. Vaeltamassa oli kaksi ensiapuihmistä. Kolmas SPR:n päivystäjä kulki autolla tietä pitkin ryhmän tahdissa. Tällä kerralla vältyimme haavereilta ym, mutta tietoisuus noiden auttajien mukana olosta, antoi meille turvaa. 

Olen vuosien aikana opastanut lukuisia ryhmiä, mutta tämä kirkkovaellus oli minulle ensimmäinen. Se innosti jatkamaan toistekin. Jos mahdollista, yritän itsekin osallistua johonkin kirkkovaellukseen, jotta oppisin lisää. Kun olin tullut kotiin, iltauutisissa kerrottiin pyhiinvaelluksista, jotka ovat tulleet muotiin pitkin Suomea. Mielenkiintoista, että meidän vaelluksemme oli juuri samana päivänä.

Opastusta ja paikkojen historiatietoja olin etsinyt ja valmistellut jo pitkän aikaa. Muutamaa päivää ennen vaellusta iski yöllä ihan hirveä ahdistus. Valvoin pitkään ja tuskailin omaa syntisyyttäni Jumalan edessä. Taas kerran ymmärsin pohjia myöten, mikä on uskon ydin. Ihminen ilman Jumalan armahdusta, on syntiensä tähden tuhoon tuomittu. 

Olen viime päivinä paljon pohtinut myös, millaisia ovat oikeat ja väärät profeetat? Radio Patmoksen sivuilta kuuntelin Liisi Jokirannan puheen em. aiheesta. Liisi Jokiranta on eläkkeellä oleva suomalainen teologi, lehtori ja kirjailija. Seuraavat asiat poimin em. puheesta. Minua tuo puhe puhutteli niin syvästi, joten siksi siitä Sinullekin kirjoitan.
Matteuksen evankeliumin 7:13-23 Jeesus julistaa meille: "Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.'

Oikean ja väärän profeetan tunnistaminen on tosi vaikeaa. He tulevat luoksemme lammasten vaatteissa ja ovat niin "oikean näköisiä". Jos he muistuttavat meitä muita lampaita, miten ihmeessä voimme erottaa oikean evankeliumin? Emme välttämättä tunnista vääriä profeettoja heidän julistuksestaan tai elämäntavastaan. Se, mitä he puhuvat, voi kuulostaa hyvinkin oikealta. Mutta yhtä tärkeää kuin se, mitä he julistavat, on se, mitä he jättävät sanomatta. Mitä väärät profeetat sitten julistavat? Seuraavat kuusi kohtaa kertovat asiasta lisää.

1) Väärät profeetat puhuvat vain Jumalan rakkaudesta. Että Jumala ymmärtää, auttaa, lohduttaa, eheyttää ja huolehtii ym. Monet jättävät kuitenkin puhumatta, että Jumala myös tuomitsee ihmiset oikeudenmukaisesti. Väärä profeetta tuudittaa ihmisiä väärään rauhaan, kuten Jer 6:13-14 "Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta. He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa ole."

2) Väärät profeetat puhuvat vain armollisesta Jumalasta, Taivaasta ja iankaikkisesta elämästä. Ihmisille annetaan kuva, että kaikki ovat menossa Taivaaseen, iankaikkiseen elämään, koska Jumala rakastaa kaikkia ja pelastaa kaikki. Tätä julistusta kuulemme harvinaisen paljon. Sen sijaan ei puhuta viimeisestä tuomiosta, eikä kadotettujen ihmisten kohtalosta. Kukaan ei rohkenisi puhua, että kaikki ihmiset joutuvat kerran Jumalan tuomioistuimen eteen ja voivat joutua kadotetuiksi.

3) Väärät profeetat puhuvat myös synnistä. Voidaan puhua myös jostakin yksittäisestä synnistä. Kukaan ei loukkaannu, kun kaikkihan sen tietävät, että olemme syntisiä. Väärät profeetat eivät puhu ihmisen perinpohjaisesta turmeluksesta ja pahuudesta, eikä synnistä, joka meissä asuu. Olemme synnin orjia. Sanotaan vain, ettei ihminen voi pelastukseensa vaikuttaa. Jumala sen tekee, mutta ihmisen täydellisestä avuttomuudesta ja synneistä ei puhuta. Väärä profeetta ei puhu, että ihminen on Jumalan edessä tuomittu ja syyllinen syntiensä tähden ja että hän ansaitsee rangaistuksen.

4) Väärät profeetat puhuvat Jeesuksen rististä, mutta siitäkin Jumalan rakkauden suurimpana ilmentymänä, mutta ei sanota, että Jeesus kuoli sen tähden, että Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntimme ja että Jumala näiden syntien takia rankaisi Jeesusta. Jeesus oli ristillä Jumalan tuomion ja rangaistuksen alla. Ei sanota että joka tekee syntiä, sen pitää kuolla ja siksi Jeesus kuoli. Ei sanota, että tämä on ainoa tie, jotta Jumala voisi antaa meille synnit anteeksi.

5) Väärät profeetat eivät puhu parannuksesta, mikä merkitsee katumusta Jumalan edessä syntien tähden ja uskomista evankeliumiin. Hän ei puhu niin, että ihmiset heräisivät ja kauhistuisivat syntejään pikemminkin niin, että aikamme rikkinäisille ihmisille pitää puhua myönteisesti asioista. Kutsutaan antamaan elämä Jeesukselle ja tekemään uskon ratkaisu ja laittamaan synnit pois. Parannusta ei juurikaan julisteta.

6) Väärä profeetta ei korosta, että ihmisen on mentävä ahtaasta portista ja kuljettava kaitaa tietä. Uskon tie kuvataan helppona ja yksinkertaisena. Vaatimuksia ei juuri esitetä. Ei puhuta itsensä kieltämisestä, ristin ottamisesta ja Jeesuksen seuraamisesta. Monet saavat sen käsityksen, ettei ole kovin väliä, miten kristitty elää. Jumala kyllä ymmärtää ja antaa anteeksi. Jeesus itse kuitenkin on sanonut Matt 24:11,24 "Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."
Jopa tunnustekoja ja ihmeitä voi tapahtua ja silti kyse on väärästä profeetasta ja väärästä julistuksesta. Matt 7:22,23 "Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.'

Apt 20:29 "Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,"

Paavali sanoo, että väärät profeetat nousevat seurakunnan keskeltä. Monet sanovat, että kun he ovat niin innokkaita ja vilpittömiä. Innokkuus ja vilpittömyys ei todista vielä mitään. 

Vääriä profeettoja ei ollut vain Jeesuksen ja varhaisen kirkon aikoihin. Vanhassa Testamentissa jo kerrotaan vääristä profeetoista. 5 Moos 13:1-3 "Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen, ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä', niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne."

Nykyäänkin juostaan väärien profeettojen perässä. Jumala kieltää kuuntelemasta heitä ja heidän julistustustaan. Herra koettelee meitä. Jeremia 23:16 "Näin sanoo Herra Sebaot: Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden, jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla: oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran suusta."

Julistus kirkoissa ja seurakunnissa on tänäänkin kriisissä. Olemme havainneet sen monin tavoin. Piispa Olavi Rimpiläinen sanoi vuosia sitten: "Aiemmin julistettiin lakia ja kirkot olivat täynnä. Nyt julistetaan vain Jumalan rakkaudesta ja kirkot ovat tyhjiä."

Piispa Voitto Huotari teki aikoinaan tutkimuksen siitä, miten saarnojen sisältö on muuttunut 1960- ja 1980-luvuilla. Tuula Rantonen Karjalainen-lehdessä kommetoi em. tutkimusta seuraavasti: "Suomalainen pappi on tutkimuksen mukaan ryhtynyt käyttäytymään oudosti. Sen sijaan, että hän vanhan mallin mukaan saarnaisi tulikiven katkuisesti synnistä ja pelastuksesta, hän puhelee niitä näitä. Enimmäkseen eläytyy toisten elämän tuskaan tai tutkistelun, millaistapa Jeesuksella olisi turbojen ja juppien seassa? Havainto ei ole omani, korkeintaan voin sen vapaamuotoisesta tulkinnasta syyttää itseäni. Peruskuvio on dosentti Voitto Huotarilta, joka on tutkinut suomalaista saarnaa. Hän sanoo saarnoista kadonneen julistavan otteen. Pahimmillaan niistä on tullut saarnatuoliesitelmiä, kuvauksia aikamme ahdistuneesta ihmisestä.

Kun ääripäät, pahuuden valta ja Jeesuksen lunastusteko eivät saarnoissa elä yhtä dramaattisena kuin ennen, yleisvaikutelma on helposti vaisu ja esitelmän oloinen. Mahtipontisuus oli aiemmin saarnan päällimmäisiä ominaisuuksia. Nyt sen sijalla on alavireisyys. Saarnoissa seikkailee epäilijänä vahva, mutta ihmisenä itsensä heikoksi tunteva sanan kuulija, jolle mieluummin kerrotaan pelastuksen suuria joukkoja koskevana tapahtumana kuin juuri hänen päätäntävallassaan olevana etuoikeutena."

Kirkossa on kuulunut ääniä, että kaikkein vaarallisinta on ihmisille sanoa, että he eivät kaikki ole uskossa, koska lopulta voidaan saada ihmiset uskomaan tämä asia ja tuotetaan suurta vahinkoa kirkolle.

Jokaisella meillä on tehtävä vaikuttaa valona ja suolana, mikäli itse on tämän valon ja suolan löytänyt. Jokaisella on oma vaikutusalueensa ja merkityksensä. Olennainen kysymys on, olenko minä oikea vai väärä profeetta? Me emme voita suuria arvostelemalla työntekijöitä tai toisia uskovia. Jos näemme vikoja toisissa ja heidän julistuksessaan, meidän tehtävämme on rukoilla, että Jumala avaisi heidän ymmärryksensä näkemään.
***********************************************************************************

Olen viime vuodet paljon surrut sitä, miten vähän väkeä on kirkoissa ja seurakuntien toiminnassa. Edellä oleva "puheenvuoro" kosketti syvältä. Jumalan rakkaus ja armo ei merkitse paljonkaan silloin, jos/kun en tunne omaa syntisyyttäni. "Vain syntiselle kelpaa armo." Vain Jumalan armahtamana voin kasvaa rakkaudessa. Pyhä Henki sen vaikuttaa. Se tapahtuu kuin hedelmän kasvu puussa. 

Raamattu kansalle -kommentaariraamatussa on seuraava mielenkiintoinen selitys liittyen Galatalaiskirjeen 2:21 "En minä tee tyhjäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus saadaan lain kautta, silloin Kristus on kuollut turhaan." - Selitys: Ajatellaan, että Jumalan voi saada puolelleen teoilla. Kun ihminen yrittää itse pyhittyä sen sijaan, että antaisi Jumalan muuttaa häntä, hän ei pohjimmiltaan luota Jeesuksen ristintyöhön. Jeesuksen ei olisi tarvinnut kuolla, jos voisimme itse tehdä itsestämme hyviä. Ristin vapauttava totuus on, että Kristuksessa olemme jo kuolleita synnille. Sen pohjalta voimme elää uutta elämää Pyhän Hengen voimassa."

Kun katselin blogejani taaksepäin, huomasin, että ensimmäisen kerran kirjoitin Sinulle 28.9.2012. Siitä tulee kohta 10 vuotta. Joitakin Teistä lukijoistani olen tavannut. Suurta joukkoa Teistä en ole koskaan tavannut. Silti jotenkin Te kaikki tunnutte tutuilta. Ehkä se johtuu siitä yhteydestä, jonka Jumala on antanut. Pyhä Henki voi antaa ja avata yhteyden vaikka muuten emme toisiamme tuntisikaan. Päivittäin rukoilen, että Jumala Sinua siunaa, missä sitten oletkin. Niin tein tänäkin aamuna.

Kun join tänään päiväkahvia, mieleeni tuli yksi upea ajatus, jonka Sinulle kerron. Kun kerran olemme Taivaassa, saamme toisemme nähdä. Jatketaan matkaa turvallisesti Herramme kanssa. Jaksele hyvin siellä! 

PS Muutama päivä sitten radiosta tuli pyhiinvaellushartaus https://areena.yle.fi/audio/1-62644009 Hartaus on kuunneltavissa syyskuun puoliväliin asti. Minusta tosi hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia hartauden pitäjällä. 

"Aiemmin julistettiin lakia ja kirkot olivat täynnä. Nyt julistetaan vain Jumalan rakkaudesta ja kirkot ovat tyhjiä." (Olavi Rimpiläinen)

Tervehdys Sinulle! Kesä on kulunut vauhdikkaasti. Kuten viimeksi Sinulle kirjoitin, keväällä ja alkukesällä oli tulossa monta opastusta ja k...