maanantai 29. lokakuuta 2012

 


Entinen työtoverini kertoi vuosia sitten tapauksesta, joka puhutteli minua vahvasti:
Eräs laiva teki myrskyssä haaksirikon. Vain yksi mies pelastui läheiselle saarelle. Toiveikkaana hän lähti etsimään saarelta asutusta, mutta saari oli autio. Mies purki tuskaansa Jumalalle. Joka aamu hän riensi rantaan katsomaan, jos joku laiva olisi tulossa häntä pelastamaan. Mutta auttajia ei kuulunut! Kun ei ollut muuta mahdollisuutta, mies alkoi etsiä ruokaa. Sitä löytyi sen verran, että hän pysyi hengissä. Saaren rannoilta löytyi ajopuita ja niistä mies rakensi itselleen pienen majan, jossa hän asui. Koko ajan mies rukoili apua Jumalalta.
 
Eräänä päivänä, kun mies oli palaamassa ruoan hakumatkalta, hän huomasi, että maja oli tulessa. Mies oli aivan toivoton! Nyt sekin turva, mikä hänellä oli ollut, oli palanut poroksi. Sydän oli täynnä tuskaa: ei Jumalakaan voinut häntä auttaa. Elämä ei voisi enää olla vaikeampaa! Mies kävi nukkumaan paljaalle maalle. Kun hän heräsi aamulla, yllätys oli melkoinen! Hän kuuli laivan ääniä. Laivasta oli tulossa rantaan vene, jolla mies pelastettiin. Mies kysyi ihmeissään, miten laivasta oli voitu tietää, missä hän oli? Kapteeni vastasi: "Me näimme lähettämäsi savumerkin ja niin osasimme tulla tänne." Mies oli aivan hämmästynyt. Hän kuvitteli, että majan palo oli hänelle viimeinen koetus, mutta siitä tulikin se merkki, joka pelasti hänen henkensä.
 
Meistäkin voi joskus tuntua, että olemme kuin autiolla saarella, yksin, odottaen apua, jota ei koskaan tule. Jumala on kuitenkin nähnyt "savumerkin"! Hän on kuullut sydämesi huudon ja Hän haluaa tulla avuksesi.
 
Olen omassa elämässäni nähnyt, miten Jumalan apu on usein tullut aivan eri suunnasta ja aivan eri tavalla kuin mitä olin ajatellut. Mutta "Jumalalle on kaikki mahdollista." Hän on erikoistunut mahdottomiin tilanteisiin! Hän voi antaa uuden alun. Hän voi yllättää. Se savu, joka meille viesti siitä, että kaikki on menetetty, voi ollakin se merkkisavu Taivaalle, joka tuo luoksemme myös auttajat.
 
Elämä on kuin merimatka. Kun luotamme Jumalan johdatukseen, Hän ohjaa meidän elämäämme. Sen jokaisella alueella. Kun lähdin pari kuukautta sitten kuntavaaliehdokkaaksi, en tiennyt, miten mielenkiintoisen haasteen edessä olin. Rukoilin, että Jumala johdattaa. Eilen illalla selvisi, että olin saanut 26 ääntä ja pääsin valtuuston varajäseneksi. Olen tosi kiitollinen, että noin moni antoi äänensä minulle. Lähiviikkoina selviää, tuoko äänimääräni minulle vielä lisää luottamustehtäviä.
 
Kun eilen katselin TV:n vaalivalvojaisia, oli mielenkiintoista jälleen todeta, että lähes kaikki olivat voittaneet jne. Minun elämäni suurin voitto on se, että olen saanut antaa elämäni Jumalan ohjaukseen. Silloin tulevaisuutta ei tarvitse pelätä. Hän antaa tulevaisuuden ja toivon.
 
En ole tutustunut presidentti Mauno Koiviston kirjalliseen tuotantoon. Yllätys oli suuri, kun löysin jostakin mietekirjasta hänen kirjoittamansa aforismin. ”Vaikka tänään näyttäisi kuinka synkältä hyvänsä, voi huomisaamuna herätä kauneimpaan uutiseen: Herra on meitä armahtanut." - Huikea teksti. Ihmeellinen. Saamme turvallisin mielin käydä nukkumaan ja herätä uuteen päivään, kun Hän on elämämme turva.